29. marraskuuta 2015

top 5- Brighton

Moikka taas!

Koska tässä ollaan nyt muutama postaus mietiskelty noita kielimatkoja niin paljon, niin halusin tehdä tälläsen ei-niin-erilaisen-mutta-erilaisen postauksen. Ajattelin, että voisin tehdä top 5- listan Brightonista. Nää kaikki ei ole paikkoja, mutta sellasia juttuja, jotka saa mut odottamaan entistä enemmän, että pääsen sinne takaisin. Ja sellasia juttuja, jotka jokaisen pitäisi kokea tai nähdä.

5.
Mun on vaan pakko saada tänne listalle Brightonin bussit! Tää voi kuulostaa ja kuulostaakin todella oudolta valinnalta, mutta oikeesti. Ne bussit siellä oli mun mielestä ihan mahtavia. Niitä meni vähän väliä joka paikkaan ja niillä oli todella helppoa kulkea. Suomessa kun liikkuu busseilla sun pitää oikeesti tietää missä se pysähtyy ja sun pitää tietää paljon muutakin ennen kun niillä liikkuminen on mukavaa. Mutta Brightonissa kaikki aikataulut ja pysäkit ja kaikki oli niin selkeetä, että mä todellakin odotan, että pääsen sinne takasin! Ja se oli tottakai plussaa että ne oli kaksikerroksisia ja punaisia.

4.
Churchill Square. Tää on siis ihan Brightonin keskustassa oleva iso kauppakeskus. Oikeestaan kaikki mitä sä tarviit, niin löytyy jos ei kyseisestä rakennuksesta sisältä, niin sen lähistöltä ainakin. Tää oli myös tosi suosittu paikka nuorisolle hengailla, niin niitäkin näki siellä. Toki silloin kun mä olin Brightonissa, niin niillä oli siellä vielä lukuvuosi kesken, niin nuorisoa ei niin paljon näkynyt.

3.
Hove. Tää on siis yksi alue Brightonista. Siellä on mitä ihanamman näköisiä taloja ja rakennuksia. Osa alueesta on ns. rikkaiden aluetta, mutta se oli niin nätti!! Jos tykkäät valokuvata, niin hyppää bussiin ja aja Hoveen. Et tule pettymään.

2.
Brighton Pier. Okei joo. Tää paikka on ihana. Siellä on kaikille jotakin tekemistä ja syömistä. Laiturin päässä sijaitsee pieni huvipuisto ja laitteet olivat kyllä suurimmaksi osaksi todella kivoja! Vaikka suurinosa olikin tarkoitettu nuoremmille, niin kyllä meillä ainakin oli hauskaa. (Tähän vaikutti varmasti se, että me kaikki oltiin henkiseltä tasolta 7 vuotiaita, vaikka kaikki melkein olikin jo täysi-ikäisiä)

1.
The Lanes. Jos sä olet yhtään pienten putiikkien ja söpöjen kahviloiden ystävä, niin tää paikka on sulle. Nää on siis sellasia todella kapeita kujia, jotka on täynnä kaikkee super söpöö. Kannattaa googlaa minkä näköisiä paikkoja nää on, koska omg. Mua itseä harmitti, että aina kun päädyin sinne seikkailemaan mulla ei ollut kameraa mukana. Ensi kerralla mä liimaan sen mun käteen, että mä saan paljon kuvia!! Ihana.

Lisa-Marie




Mikä tekee siitä kaikesta niin "täydellistä"?

Moikka taas!

Jos te koskaan olette ollut kielimatkalla, niin te tiedätte mistä mä tuun seuraavaksi kertomaan. 

Te kaikki varmasti tiedätte sen hetken kun se lentokone laskeutuu sun kielimatka kohteeseen ja oot intoa täynnä vaikka kello olisi mitä. Siinä vaiheessa sua ei kiinnosta kuinka väsynyt sä oot tai kuinka sä haluaisit olla viettämässä yläasteen päättäreitä sun kavereiden kanssa. Mä itse lähdin viime kesänä Brightoniin niin, että en mennyt edes omiin päättäreihini. Enkä kadu sitä. Olisihan se ollut kiva saada se päättötodistus rehtorilta ja juosta koululta pois ja kattoo taakse ja ajatella, että mun ei tarvi enään ikinä mennä tonne paikkaan takasin..Mutta mä en vois olla yhtään  ilosempi mun omasta tavasta viettää mun päättäreitä. Mä vietin ne ihan uudessa maassa ihan uusien ihmisten kanssa, joiden nimiäkään en muistanut vielä tuona päivänä. 

Te kaikki varmasti muistatte sen fiiliksen kun sä tapaat sun isäntäperheen ja sun uuden kämppiksen. Se fiiliks kun näät sen  paikan, missä sä tuut asumaan seuraavien viikkojen ajan. Ja kun tajuat, että sä juttelet niiden ihmisten kanssa Englantia ja ne jopa ymmärtää mitä sä sanot! Ja se fiilis kun sä tunnet, että sä oikeesti kuulut sinne. Vaikka sulla ei olis helppoa sun perheen kanssa tai sun kämppiksen, niin aina sieltä jostain löytyy ne tyypit jotka saa sen paikan tuntuun sun uudelta kodilta. Mulla sen fiiliksen sai aikaan mun ihan mahtava kämppis Italiasta ja kaksi tyttöä Etelä-Koreasta. Oli niin hienoa tajuta, että sä kuulut sinne, niiden ihmisten kanssa. Vaikka sä et tulis enään ikinä tapaamaan näitä ihmisiä, niin sä voit kuitenkin muistella kuinka sä vietit mahtavan matkan just niiden ihmisten kanssa ja ne teki siitä matkasta ihan mahtavan. 

Te kaikki varmasti tiedätte sen hyvän fiiliksen kun sä oot siellä luokkahuoneessa ja sut pyydetään luokan eteen ja sun pitää kertoo vaikka sun omasta kotimaasta tai kun sun pitää selittää jotain sanaa. Ja sit sä onnistut siinä, vaikka Suomessa sä olisit tunneilla aina se ujo, joka ei koskaan puhu tunneilla ja jännittää kaikkia tehtäviä, jotka pitää esittää luokan edessä. Ja se fiilis kun sä tajuat, että ei ne muutkaan osaa Englantia täydellisesti ja nekin tekee virheitä. Se tunne on paras kun tajuut, että oot saanu kavereita siltä luokalta ja teillä on jo omia inside-vitsejä. 

Te kaikki varmasti tiedätte sen fiiliksen kun ootte niiden uusien kavereiden kanssa shoppailemassa tai syömässä tai vaikka rannalla ja teillä on ihan sika kivaa. Tuntuu kun olisitte tuntenu toisenne jo vaikka ja kuin kauan ja ymmärrätte toisianne, vaikka kummankaan Englanti ei olisikaan se kaikkein paras. Se kun kumpaakaan ei kiinnosta kuinka vanha toinen on. Se on vaan se hetki ja että te pystytte puhumaan toisillenne ja teillä on hauskaa. Se fiilis kun eksytte, mutta ette voi muuta kun nauraa sille ja ajatella, että sitten muutaman vuoden päästä tää on se juttu, mille mä nauran ja muistelen tätä kyseistä reissua. Se fiilis kun sä tajuat, että oot saanu uusia kavereita, jotka ei osaa sun kieltä ja se asuu toisella puolella maailmaa. (Karen I miss you my Mexican girl)

Mutta te kaikki varmasti myös tiedätte sen hetken kun on viimenen ilta ja sun pitää sanoo heipat kaikille niille ihmisille, joihin oot tutustunut ja kaikille niille ihmisille, joita et tuu välttämättä enään ikinä näkemään. Sen haikeen fiiliksen kun sun kaverit lähtee takasin jonnekkin kauas ja sun on pakko lähteä takaisin Suomeen. Monelle se voi olla ihan kivaa lähteä takaisin kotiin ja päästä nukkumaan kunnolla ja näkemään kaikkia kavereita. Toiset, niinkuin minä ei todellakaan halua lähteä takasin kotiin, koska siellä vihdoin tuntuu, että sä olet kotona. Kotiin lähteminen on varmasti kaikki vaikeinta koko kielimatkassa. Välillä mä tietin, että miksi mä edes lähden kesä kesän perään sinne, koska se on kuin kidutusta. Ensin sulla on todella kivaa ja mikään ei oo parempaa kun se hetki just silloin..Ja sitte sut pakotetaan lähtemään sieltä pois. Oon niin kiitollinen EF:lle ja kaikille ihmisille, jotka mahdollistaa mun matkat. Mä en voi odottaa, että kesä tulee taas ja pääsen sinne takaisin, jossa mä tunnen olevani kotona, eli Brightoniin. 

Ja ihan varmasti te kaikki ootte kokenu sen, kuinka ihana sitä matkaa on oikeesti muistella ja katsella valokuvia. Ne kaikki muistot, jotka vaan sä ja ne ihmiset joiden kanssa sä sen matkan vietit muistatte ja tiedätte. Vaikka sä kuinka yrittäisit kertoa kaikille sun kavereille siitä reissusta ei se todellakaan tunnu niin hienolta, kun taas sitten se kun sä muistelet niitä hetkiä just niiden ihmisten kanssa. Vaikka se olisikin vaan se, että istuitte mäkkärissä ja söitte jäätelöä. Mutta siinäkin hetkessä oli jotain. Oon niin ilonen, että mulla on ollu tälläsiä mahdollisuuksia. Kaikki muistot ei ehkä oo parhaimpia, mutta ne kaikki muistot on kuitenkin muistoja, joidenka takia se reissu oli just sellainen kun se oli. Eli uniikki ja omalla tavalla täydellinen.

Lisa-Marie

25. marraskuuta 2015

isäntäperheeni

Moikka taas !

En ees olis voinut kuvitella kuinka moni todellakin kyselis multa matkan jälkeen millanen isäntäperhe mulla oli ja millasta ruokaa sain ja millanen mun huone oli. Mutta koska sitä on todellakin kyselty, niin ajattelin tehdä siitä ihan oman postauksen.

Mun huone:

Mun huone oli yllättävän pieni. Siellä ei siis todellakaan ollu tilaa kävellä missään vaan siellä oli tasantarkaan kaksi sänkyä ja ikkunan alla oli pitkä kapea pöytä. Tää huone oli vuorattu sellasilla post-it- lapuilla, jossa kerrottiin mitä mä saan tehdä ja mitä mä en saa tehdä. Oikeastaan koko se yläkerta, jossa me kielikurssilaiset asuttiin oli vuorattu niillä post-it- lapuilla. Ja niinkun olenkin sanonut, niin mulla oli silloin viimesellä viikolla ihan mahtava roommate, johon oon edelleen yhteyksissä ja mietitään jos nähtäis talvella !





Mun isäntäperhe:

Mun isäntäperheenä toimi yksin asuva nainen, jolla oli kyllä omia lapsia, mutta he olivat muuttaneet jo pois kotoa. Hän antoi meidän mennä aikalailla vapaasti eikä meillä ollut varsinaisia kotiintuloaikojakaan. Ainoat muutama asia, joista hän oli todella tarkka olivat se, että jos et syö dinneriä perheen luona tuli siitä ilmoittaa jo puolilta päivin. Sekä hän halusi, että huoneet ovat aina siistejä. Sitten meillä oli sääntöjä kuten vaikka että suihkussa sait viettää vain viisi minuuttia yms. Hän muutenkin välillä valitti asioista, joista ei ehkä olisi tarvinnut, mutta hän ei kuitenkaan ollut sellainen Host, jonka luona et voinut asua kahta päivää pidempään.



Host ruoka:

Suoraansanottuna ei todellakaan mitään herkkua. En syönyt Hostissa ruokaa kuin olikohan kolme vai neljä kertaa ja kerran se ruoka oli sellaista, että sitä ei tarvinut heittää roskiin. Yhdellä kertaa meillä oli pieni kinkkupiirakka, lohkoperunoita ja pakastekasviksia. Ja yleensä niiden perunoiden ja pakastevihannesten kanssa oli joku pasteija tai pieni piirakka. Aamupalaksi siellä oli tarjolla paahtoleipää tai muroja. Meillä oli kuitenkin mahdollisuus tuoda omia ruokia meidän jääkaappiin ja se todellakin oli aina täynä, koska meitä kurssilaisia siellä asui neljä, eikä kukaan oikein välittänyt hänen ruuastaan.

Mutta tosiaan aina ei voi osua se kaikki parhain host kohdalle. Mulla tosi moni kaveri jotka olivat viime kesänä kielikursseilla sanoivat, että heidän hostit olivat paljon parempia mitä osasi odottaa. Joten se ei todellakaan tarkoita, että jos päätät lähteä matkaan tulee se olemaan kauhea koska niin ei varmastikkaan tule tapahtumaan.

Mulla ei valitettavasti ole kuvia ruuasta yms. koska mulla vaihtu puhelin ja unohdin tottakai siirtää kaikki kuvat koneelle.


Lisa-Marie

Jenkki, Britti vai Aussi?

Moikka taas!

Oletko koskaan miettinyt, käytätkö enemmän britti- vai jenkki sanastoa? Nyt sulla on mahdollista testata minkä maalainen olisit ! Klikkaa tästä ja pääset testaamaan. Ja hei !! ei kannata unohtaa, että kun teet tuon testin sulla on mahdollista voittaa kahden viikon kielimatka kyseiseen maahan. Joten todellakin kannattaa käydä tsekkaamassa ja täyttämässä ilmottautumislomake.
EF:llä on vielä hyvät tarjouksetkin menossa, että jos arpa ei tuossa onnistanut, niin kannattaa käydä tsekkaamassa vielä EF:n tarjoukset täältä, koska sulla on mahdollista saada vielä 12 päivän ajan jopa -400€ sun kielimatkasta!
Eikö sulla ole vielä esitettä? No kuule käyppä täällä täyttämässä yhteystietosi, niin ilmainen esite tulee muutaman päivän kuluetta postilaatikkoosi! Sillä voit vaikka vihjailla vanhemmillesi, että olisi kiva lähteä ensi kesänä reissuun, koska vielä ei todellakaan ole liian myöhäistä harkita matkalle lähtemistä.
Toivottavasti mahdollisimman moni pääsisi ensi kesänä viettämään mitä mahtavampaa kesää EF:n parissa jonnekkin päin maailmaa! Itsellä enään 235 päivää lähtöön ! Kuinka monta sulla on?